Pirkanmaan Jätehuolto panostaa seuraavan vuoden aikana biojätteeseen. Oman 17 pirkanmaalaista kuntaa kattavan paikallisen biokampanjan kaverina on valtakunnallinen Rakasta joka murua -kampanja, jossa ovat mukana Suomen Kiertovoima, Kuntaliitto sekä 30 muuta jäteyhtiötä.
Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio (oik.) ja biolaitoksen laitosmestari Tommi Jaakkonen seuraavat biolaitoksen valmistumista ECO3-kiertotalousalueella Nokialla.
Kampanjoiden tavoite on kannustaa asukkaita lajittelemaan biojätteensä aktiivisemmin ja hyödyntämään erilliskeräystä mahdollisimman laajasti. Nokian Koukkujärvelle avataan ensi keväänä Pirkanmaan Jätehuollon biolaitos, jossa käsitellään 17 kunnan biojätteet ja Nokian kaupungin puhdistamolietteet. Tuloksena saadaan BIG-biokaasua liikenteeseen ja lannoitteita pelloille. Jotta laitoksesta saadaan irti kaikki mahdollinen ympäristövoima ja hyöty, jokaisen panosta tarvitaan.
– Kaikki alkaa läheltä. Kun sinä lajittelet biojätteesi kotona, saamme todellista lähienergiaa. Esimerkiksi yhden parikiloisen biopussukan ravinteilla leivotaan 400 grammainen ruisleipä ja ajetaan 4 kilometriä biokaasuajoa, kertoo biokampanjan tuottaja Jenni Ruotsalo Pirkanmaan Jätehuollosta.
Biojätteen lajittelun ympäristövaikutukset ovat jopa muovin lajittelua suuremmat. Kotitalousjätteitä ei Suomessa ole enää vuosiin viety kaatopaikalle, vaan lajittelun jälkeen jäävä sekajäte hyödynnetään energiaksi jätevoimaloissa, Pirkanmaalla Tammervoimassa. Biojäte on siellä kuitenkin kutsumaton kuokkavieras, sillä poltettavan jätteen lämpöarvo on heikompi, jos sen seassa on biojätettä.
– Märkä biojäte palaa huonosti ja heikentää Tammervoiman tehokkuutta energiantuotannossa. Mutta ennen kaikkea menetämme kaikki biojätteen sisältämät arvokkaat ympäristöhyödyt, biokaasun ja ravinteet, kertoo ympäristökouluttaja Erkki Piippo Pirkanmaan Jätehuollosta.
Puolella suomalaisista on jo kotipihassaan biojäteastia tai kotikompostori. Niitä käytetään jo melko hyvin, mutta biojätekertymä olisi lähes kaksinkertainen, jos jokainen suomalainen, jolla on pihassaan biojäteastia tai kompostori, lajittelisi sinne biojätteensä.
Suomalaiset lajittelevat biojätettä erilliskeräykseen vuosittain 275 miljoonaa kiloa. Sillä tuotetaan biopolttoainetta sekä multaa ja maanparannusainetta metsiin ja pelloille. Kuitenkin tavallisista kotiroskiksista löytyy vielä enemmän biojätettä: yli 300 miljoonaa kiloa joka vuosi. Tämä poltetaan sekajätteen mukana.
– Se on kuin kaataisi polttoainetta pois tai haaskaisi pellon tai metsän tarvitsemia ravinteita. Tähän tulee saada muutos. Biojäte on ilmastolle ja kukkarolle edullista polttoainetta: pelkästään suomalaisten kahvinporoilla kulkisi iso määrä ajoneuvoja. Ja jos koko biojätemäärä lajiteltaisiin, riittäisi siitä jopa 90 000:lle biokaasulla kulkevalle henkilöautolle koko vuodeksi, sanoo Suomen Kiertovoima ry KIVOn viestinnän asiantuntija Kaisa Halme.
Lisätietoja: Pirkanmaan Jätehuolto Ympäristökouluttaja Erkki Piippo, p. 050 5620335 Biokampanjan tuottaja Jenni Ruotsalo, p. 050 4622664
www.pjhoy.fi/bio www.big.fi
Rakasta joka murua -kampanja Kaisa Halme, viestinnän asiantuntija, Suomen Kiertovoima ry KIVO, p. 040 869 8350